1. Latausjännite
Vmax=V x 1,43 kertaa
2. Keskimääräinen purkausnopeus
Keskimääräinen tyhjennysnopeus (h)=Jatkuvat sadepäivät x kuorman työskentelyaika / suurin purkaussyvyys
3. Sähkön hinnan laskentakaava
Sähköntuotannon kustannushinta=kokonaiskustannukset ÷ sähkön kokonaistuotanto
Voimalaitoksen voitto=(ostohinta - tuotantokustannushinta) x työaika voimalaitoksen käyttöiässä
Sähköntuotannon kustannushinta=(kokonaiskustannukset - kokonaistuki) ÷ sähkön kokonaistuotanto
Voimalaitoksen voitto=(ostohinta - tuotantokustannushinta 2) x työaika voimalaitoksen käyttöiässä
Voimalaitoksen voitto=(ostohinta - tuotantokustannushinta 2) x työaika voimalaitoksen elinkaaren sisällä + ei-markkinatulo
4. Investoinnin tuottoprosentin laskeminen
Ei tukea: vuotuinen sähköntuotanto x sähkön hinta ÷ kokonaisinvestointikustannukset x 100 %=vuotuinen tuottoprosentti
Voimalaitosten tuet: vuotuinen sähköntuotanto x sähkön hinta ÷ (investoinnin kokonaiskustannukset - tuen kokonaismäärä) x 100 %=Vuotuinen tuottoprosentti
On sähkön hintatukia ja voimalaitostukia: vuotuinen sähköntuotanto x (sähkön hinta + tukisähkön hinta) ÷ (kokonaisinvestointikustannukset - tuen kokonaismäärä) x 100 %=vuosituotto
5. Kuorman työaika
Kuorman työaika (h)=∑ kuormitusteho × kuorman työaika/∑ kuormitusteho
6. Muuntokurssi
η=Pm (akkukennon huipputeho)/A (akkukennon pinta-ala) × Pin (tulovalon teho pinta-alayksikköä kohti)
Niistä: Pin=1KW/㎡=100mW/cm ²
7. Akkukomponenttien sarjarinnankytkentä
(1) Akun komponenttien rinnakkaisten kytkentöjen määrä=keskimääräinen päivittäinen kuormituksen sähkönkulutus (Ah) / komponenttien keskimääräinen päivittäinen tehontuotanto (Ah)
(2) Sarjassa olevien akun osien lukumäärä=Järjestelmän käyttöjännite (V) × kerroin 1,43 / komponentin huippukäyttöjännite (V)
8. Akku
(1) Akun kapasiteetti=Keskimääräinen kuorman sähkönkulutus (Ah) x Jatkuvat sadepäivät x Purkauksen korjauskerroin / Suurin purkaussyvyys x Matala lämpötilan korjauskerroin
(2) Sarjassa olevien akkujen lukumäärä=järjestelmän käyttöjännite / akkujen nimellisjännite
(3) Akkujen rinnakkaisten kytkentöjen lukumäärä=akkujen kokonaiskapasiteetti / akkujen nimelliskapasiteetti
9. Akun kapasiteetti
Akun kapasiteetti=Keskimääräinen päivittäinen kuormituksen sähkönkulutus (Ah) × Jatkuvat sadepäivät / Suurin purkaussyvyys
10. Akun valinta
Akun kapasiteetti Suurempi tai yhtä suuri kuin 5 h × invertterin teho / akun nimellisjännite
11. Yksinkertainen laskelma, joka perustuu auringonpaistehuippuihin
(1) Komponenttien teho=(sähkölaitteen teho x sähkönkulutusaika / paikallinen auringonpaistehuipputunnit) x häviökerroin.
Häviökerroin: ota 1,6–2.0 paikallisen saastetason, linjan pituuden, asennuskulman jne. mukaan
(2) Akun kapasiteetti=(sähkönkulutusteho x sähkönkulutusaika/järjestelmän jännite) x jatkuvat sadepäivät x järjestelmän turvallisuuskerroin.
Järjestelmän turvallisuuskerroin: otettu 1,6:sta 2:een.0, perustuu akun purkaussyvyyteen, talvilämpötilaan, invertterin muunnostehokkuuteen jne.
12. Monikanavainen kuormituslaskenta perustuu auringonpaistehuippuihin
(1) Nykyisen komponentin virta=päivittäinen kuormituskulutus (Wh) / järjestelmän tasajännite (V) × auringonpaisteen huipputunnit (h) × järjestelmän hyötysuhde.
Järjestelmän tehokkuuskerroin: mukaan lukien akun lataustehokkuus {{0}},9, invertterin muunnostehokkuus 0,85, komponenttien tehonvaimennus+linjahäviö+pöly jne. 0,9, säädetty todelliset olosuhteet.
(2) Tehokomponenttien kokonaisteho=komponentin tuottama virta x järjestelmän tasajännite x kerroin 1,43
Kerroin 1,43: Komponentin huippukäyttöjännitteen suhde järjestelmän käyttöjännitteeseen.
(3) Akun kapasiteetti
Akun kapasiteetti=[päivittäinen kuormituskulutus Wh/järjestelmän tasajännite V] x [jatkuvat sadepäivät / invertterin tehokkuus x akun purkaussyvyys]
Invertterin hyötysuhde: noin 80–93 % laitevalinnasta riippuen;
Akun purkaussyvyys: Valitse 50–75 % sen suorituskykyparametrien ja luotettavuusvaatimusten perusteella.
13. Laskelma perustuu auringonpaisteen huipputunneille ja kahden sadepäivän välisten päivien lukumäärään
(1) Järjestelmän akun kapasiteetin laskeminen
Akun kapasiteetti (Ah)=turvaajat x kuorman keskimääräinen päivittäinen virrankulutus (Ah) x suurin jatkuva sadepäivä x matalan lämpötilan korjauskerroin / akun enimmäispurkaussyvyyskerroin
Turvallisuustekijä: välillä 1.1-1.4;
Matala lämpötilan korjauskerroin: 1.0 yli 0 asteen lämpötiloihin, 1,1 yli -10 asteen lämpötiloihin ja 1,2 yli -20 asteen lämpötiloihin;
Akun suurin purkaussyvyyskerroin on {{0}},5 matalassa pyöräilyssä, 0,75 syväpyöräilyssä ja 0,85 alkali-nikkelikadmiumparistoissa.
(2) Sarjaan kytkettyjen komponenttien lukumäärä
Sarjassa olevien komponenttien lukumäärä=Järjestelmän käyttöjännite (V) × kerroin 1,43 / valittujen komponenttien huippukäyttöjännite (V)
(3) Komponenttien keskimääräisen päivittäisen sähköntuotannon laskeminen
Komponenttien päivittäinen keskimääräinen tehontuotanto=(Ah)=valittujen komponenttien huippukäyttövirta (A) x auringonpaisteen huipputunnit (h) x kaltevuuden korjauskerroin x komponenttien vaimennusvaimennuskerroin
Auringon huipputunnit ja kaltevuuden korjauskerroin ovat järjestelmän asennuspaikan todellisia tietoja. Komponenttien vaimennushäviön korjauskerroin viittaa pääasiassa komponenttien yhdistämisen, komponenttien tehon vaimennuksen, komponenttien pölysuojan, lataustehokkuuden jne. aiheuttamaan häviöön, yleensä 0.8.
(4) Kahden peräkkäisen sadepäivän ja vaaditun lisäakun kapasiteetin välisen vähimmäisajan laskeminen
Lisäakun kapasiteetti (Ah)=turvakerroin x keskimääräinen päivittäinen kuormituksen kulutus (Ah) x jatkuvan sadepäivien enimmäismäärä
(5) Komponenttien rinnakkaismäärän laskeminen:
Rinnakkain kytkettyjen komponenttien lukumäärä =[lisäakun kapasiteetti + keskimääräinen päivittäinen kuormituksen kulutus x lyhimmän aikavälin päivät] / komponenttien keskimääräinen päivittäinen tehontuotanto x lyhyin välipäivä
Päivittäinen keskimääräinen kuorman virrankulutus=kuorman teho/kuorman käyttöjännite x päivittäiset työtunnit
14. Vuotuiseen kokonaissäteilyyn perustuva laskentamenetelmä
Komponentti (ryhmä)=K × (sähkölaitteiden käyttöjännite × sähkölaitteiden käyttövirta × sähkölaitteiden käyttöaika) / paikallinen vuosisäteily yhteensä
Kun joku ylläpitää ja käyttää sitä normaalisti, K asetetaan arvoon 230; Kun huoltoa ja luotettavaa käyttöä ei ole, K asetetaan arvoon 251; Kun huoltoa ei ole, ympäristö on ankara ja vaaditaan suurta luotettavuutta, K asetetaan arvoon 276.
15. Laskelma vuosittaisen kokonaissäteilyn ja kaltevuuden korjauskertoimen perusteella
(1) Neliöteho=kerroin 5618 x turvallisuuskerroin x kokonaiskuorman sähkönkulutus/kaltevuuden korjauskerroin x vuotuinen keskimääräinen säteily vaakatasossa
Kerroin 5618: lataus- ja purkutehokertoimen, komponenttien vaimennuskertoimen jne. mukaan;
Turvallisuustekijä: Käyttöympäristön, varavirran saatavuuden ja päivystävän henkilöstön läsnäolon perusteella se on 1.1-1.3.
(2) Akun kapasiteetti =10 x kokonaiskuorman sähkönkulutus/järjestelmän käyttöjännite; 10 on ei auringonpaistetta -kerroin (koskee jatkuvia sadepäiviä, jotka eivät ylitä 5 päivää).
16. Aurinkosähköjärjestelmän tehontuotannon laskenta
Vuotuinen sähköntuotanto=(kWh)=paikallinen vuotuinen kokonaissäteilyenergia (KWH/㎡) × aurinkosähköjärjestelmän pinta-ala (㎡) × moduulin muunnostehokkuus × korjauskerroin. P=H·A·η·K
Korjauskerroin K=K1 · K2 · K3 · K4 · K5
K1-komponentin vaimennuskerroin pitkäaikaisen käytön aikana on 0.8;
K2-pölyn tukkeutumisesta ja lämpötilan noususta johtuva komponenttitehon laskun korjaus, otettu arvolla 0.82;
K3 on rivin korjaus, joka on otettu muodossa 0.95;
K4 on invertterin hyötysuhde arvona 0.85 tai valmistajan tietojen mukaan;
K5 on aurinkosähköjärjestelmän suunnan ja kallistuskulman korjauskerroin noin 0.9.
17. Laske aurinkosähköryhmän pinta-ala kuorman virrankulutuksen perusteella
Aurinkosähkömoduulien alue
18. Auringon säteilyenergian muuntaminen
1 cal=4.1868 joulea (J)=1.16278 milliwattituntia (mWh)
1 kilowattitunti (kWh)=3,6 megajoulea (MJ)
1 kWh/㎡=3.6 megajoulea/㎡ (MJ/㎡)=0.36 kilojoulea/senttimetri (KJ/cm)
100 milliwattituntia senttimetriä kohden (mWh/cm)=85,98 kaloria senttimetriä kohden (cal/cm)
1 megajoule metriä kohti (MJ/m)=23,889 kaloria senttimetriä kohden (cal/cm)=27,8 milliwattituntia senttimetriä kohden (mWh/cm)
Kun säteilyn yksikkö on kaloreita senttimetriä kohti: vuotuinen huippu auringonpaistetunnit{{0}}säteily x 0,0116 (muuntokerroin)
Kun säteilyn yksikkö on megajoulea metriä kohti: vuotuinen huippu auringonpaistetunnit=säteily ÷ 3,6 (muuntokerroin)
Kun säteilyn yksikkö on kilowattituntia metriä kohti: huippu auringonpaistetunnit=säteily ÷ 365 päivää
Kun säteilyn yksikkö on kilojoulea senttimetriä kohti: auringonpaistehuipputunnit{{0}}säteily ÷ 0,36 (muuntokerroin)
19. Aurinkosähköjärjestelmän kallistuskulma ja atsimuuttikulma
(1) Kallistuskulma
Leveysastekomponentin vaakasuuntainen kaltevuuskulma
0 aste -25 asteen kaltevuus=leveysaste
26 astetta -40 astetta kaltevuus=leveysaste+5 aste -10 astetta (+7 astetta on käytössä suurimmassa osassa Kiinaa)
41 astetta -55 astetta kaltevuus=leveysaste+10 aste -15 astetta
Latitude>55 astetta Kallistuskulma=Leveysaste+15 aste -20 astetta
(2) Atsimuuttikulma
Atsimuutti=[vuorokauden huippukuormitusaika (24-tuntikello) -12] × 15+(Pituusaste -116)
20. Aurinkosähköjärjestelmän etu- ja takarivien välinen etäisyys
D {{0}}.707H /tan [ acrsin ( 0.648cosΦ- 0.399sinΦ)]
D: Komponenttiryhmän etu- ja takavälit
Φ: aurinkosähköjärjestelmän leveysaste (positiivinen pohjoisella pallonpuoliskolla ja negatiivinen eteläisellä pallonpuoliskolla)
H: Pystysuuntainen korkeus takaosan aurinkosähkömoduulin alareunasta etummaisen esteen yläosaan